Vieraslajit
Vieraslajeilla tarkoitetaan kasveja tai eläimiä jotka ovat ihmisen avulla muuttanut uudelle kasvupaikalle, useimmiten ovat kasvit levinneet puutarhoista. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia tai myrkyllisiä, ja monet eivät pärjää kauaa luonnossa.
Ongelmia syntyy esim. kasveista, jotka ovat elinvoimaisia ja leviävät ja valtaavat kasvualaa ja tukahduttavat kotimaista kasvillisuutta, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä.
Osa haitallisista vieraslajeista voi aiheuttaa haittaa metsille tai viljelyskasveille, tai voivat olla vaarallisia ihmisille ja eläimille esim. aiheuttaen palovammoja, myrkyllisyyden tai muiden ominaisuuksien takia.
Kasvin torjunnassa täytyy aina olla maanomistajan lupa!
Tärkeää on myös kasvin tunnistaminen, ettei vahingossa torjumistoimenpiteissä tuhota väärää kasvia. Jos olet epävarma jos kasvi tontillasi on haitallinen vieraslaji vai ei, ja jos torjumistoimenpiteisiin pitäisi ryhtyä, voit ottaa yhteyttä kunnan ympäristötarkastajaan tai Ely-keskukseen.
Muutamia kasveja joiden kanssa pitää olla varovainen:
Jättiputki (Heracleum spp.)
Jättiputki on iso ja näyttävä kasvi joka on tuotu SUomeen koristekasviksi. Kukinto voi olla monta metriä korkea. Jättiputki on lähisukua kotimaiselle Ukonputkelle (joka ei ole haitallinen laji!). Jos jättiputki saa kukkia ja tuottaa siemeniä, tulee yhdestä kukinnasta jopa tuhansia siemeniä jotka säilyttävät itävyytensä jopa 10 vuotta. Jättiputken torjunta on siitä hankalaa, että sen pitää kestää useita vuosia.
Jättiputken kasvineste aiheuttaa iholle yhdessä auringonvalon UV-säteilyn kanssa palovamman kaltaisia hitaasti paranevia rakkuloita, eli kasvin torjunnassa täytyy olla varovainen ja käyttää suojavarustusta. Kasvin suuret lehdet ja mahtava kukkaputki voi houkutella lapsia mm. piiloleikkeihin.
Vöyrin kunnassa on meneillään jättiputkiesiintymän torjunta Oravaisissa. Luultavasti kasvi on levinnyt puutarhasta kunnan maalle päiväkoti Tallkottenin takana. Huomaavaiset naapurit teikvät ilmoituksen kunnalle esiintymästä 2012 ja torjuntatyö aloitettiin Ely-keskusen projektityöntekijöiden avulla. Kunta tulee seuraamaan tilannetta alueella usean vuoden ajan.
Lisätietoja jättiputkista löydät osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vieraslajit/Jattiputket
Jättiputki päiväkoti Tallkottenin takana Oravaisissa
Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
Jättipalsami on kasvi joka on ollut monissa puttarhoissa. Se viihtyy erityisen hyvin kosteilla paikoilla kuten rantalehdoissa ja vesistöjen läheisyydessä. Jättipalsamin kukista löytyy useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin, useimmiten vaaleanpunaisin ja liilan vivahtein. Jättipalsamin siemenet sinkoaa monen metrin päähän emokasvista, ja leviää siksi tehokkaasti. Sekä kasvi että siemenet ovat yksivuotisia. Se ei ole myrkyllinen ja kasvin voi helposti repiä ylös juurineen. Jos jättipalsamia esiintyy tienvarsilla, joenvarsilla ja ojien reunoilla, tulee sitä torjuta ettei siitä aiheudu lisää haittaa myöhemmin.
Lisätietoja jättipalsamista löydät tästä: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vieraslajit/Jattipalsami
Komealupiini (Lupinus polyphyllos)
Lupiini on levittäytynyt tehokkaasti tienvarsille. Tienvarret, joita niitetään tasiasin väliajoin, on usein paikkoja missä kotimaiset niittykasvit nykyisin viihtyvät kun perinteiset niityt ja laitumet ovat vähentyneet ja kadonneet. Lupiinit ovat myös typpeä sitova kasvi, eli se rehevöittää kasvupaikkaansa ja siten katoavat niittykasvien niukkaravinteiset kasvupaikat vieläkin enemmän. Lupiinia on vaikea torjua, sille sen siemenet säilyttää itävyytensä jopa 50 vuotta! Kasvustoa pitää niittää useamman kerran kasvukaudella että se vähentyisi. Lupiini on kaunis puutarhakasvi, mutta sen levittäytymisen salliminen putarehan ulkopuolelle tienpientareelle on kiellettyä.
Lisätietoja lupiinista löydät tästä: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vieraslajit/Komealupiini
Soolotalkoot kesällä 23.5.-31.8.2022
Tänä kesänä voit taas osallistua soolotalkoisiin torjumalla vieraskasvilajiesiintymiä!
VIKURI-hanke
Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen VIKURI-hanke haitallisten vieraslajien torjumiseksi on alkanut keväällä 2010. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun.
Hankkeen päätavoitteena on levittää tietoa haitallisista vieraskasvilajeista sekä estää niiden leviäminen. Hanketyöntekijät auttavat yksityisiä henkilöitä vieraskasvilajien torjunnassa, esim. jättiputken hävitystyössä. Suunnitelmallisen torjunnan lisäksi tiedotetaan aiheesta eri tapahtumien, esitteiden ja nettisivujen kautta, annetaan neuvoja ja aktivoidaan omatoimisten hävitystöiden tekemiseen, osallistutaan talkoisiin neuvontaroolissa sekä kokeillaan tarvittaessa pilottiluontoisesti uusia torjuntamenetelmiä.
Lisätietoja VIKURI-hankkeesta löydät tästä: http://www.ymparisto.fi/vikuri
Vieraslajiportaali josta löydät lisätietoja: www.vieraslajit.fi